Hyppää pääsisältöön

Aivoterveys

Aivoterveys on hyvinvointimme ja toimintakykymme perusta. Aivojen terveys vaikuttaa muun muassa sydämen ja muistin toimintaan sekä kaikkeen tekemiseemme arjessa. Aivot ovat herkkiä erilaisille vaurioille ja siksi niistä tulee huolehtia.

Image
Aivoterveyden käsi: liikunta, ruokailu, aivotreeni, uni ja rentoutuminen, sosiaaliset suhteet ja verisuoniterveyden hoito.

Elämäntapoihin vaikuttamalla voidaan esimerkiksi pienentää muistisairauden riskiä ja myöhentää sairauden oireiden ilmaantumista jopa 3-5 vuodella.

Tällä sivustolla saat ohjausta aivojen terveyttä edistävään liikkumiseen ja aivotreeniin. Lisäksi saat tietoa aivoterveellisestä ruokailusta.

Huolettaako oma muistisi tai haluaisit testata riskisi sairastua muistisairauteen? Tee muistisairauden riskitesti (PDF-tiedosto).

Viereisestä kuviosta löydät aivoterveyden käden, eli siihen keskeisesti vaikuttavia seikkoja: liikunta, ruokailu, aivotreeni, uni ja rentoutuminen, sosiaaliset suhteet ja verisuoniterveyden hoito.

Katso kuva suurempana täällä.

Aivoterveyteen vaikuttavat:

  • Monipuolinen, säännöllinen liikkuminen
  • Riittävä lepo ja nukkuminen
  • Monipuolinen, sydänystävällinen ruokailu
  • Aivoja haastavat harrastukset ja virikkeet
  • Aktiivinen sosiaalinen kanssakäyminen ja ihmissuhteet
  • Mielen hyvinvointi
  • Päihteettömyys tai alkoholin käyttö enintään kohtuullisissa määrin, tupakoimattomuus
  • Verenpaineen, kolesterolin ja veren sokerin säännöllinen seuranta ja tarvittavan hoidon toteutuminen

Aivoterveyden harjoituskalenteri

Aivoterveyden harjoituskalenterin avulla voit tunnistaa elämäntapoihisi liittyvät muutostarpeesi sekä tehdä käytännön suunnitelmasi muutosten toteuttamiseksi. Ota käyttöön Aivoterveyden harjoituskalenteri

Klikkaa alla olevaa haitaria lukeaksesi lisää aivotreenistä, liikunnasta ja ravitsemuksesta.

Aivotreeni

Miksi kannattaa tehdä aivotreeniä?

Älylliset haasteet luovat uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti aivojen toimintakykyyn ja esimerkiksi muistiin. Aivot kehittyvät siihen mihin niitä käytetään, myös ikääntyneenä. Hyvin verkottuneet aivot pystyvät tekemään haastavampaa ongelmanratkaisua ja sopeutuvat muutostilanteisiin.

Aivot rakastavat pelejä, musiikkia, tanssia, opiskelua, lukemista ja rutiineista poikkeamista – kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Kannattaa siis valita harrastuksia, jotka samalla piristävät mieltä.

Tehokas aivotreeni haastaa tiedonkäsittelyn eri osa-alueita, kuten muistia, tarkkaavaisuutta, päättely- ja hahmottamiskykyä. Myös keskustelu ja väittely haastavat aivoja, joten yhdessä toisten kanssa tekeminen ja harrastaminen kannattaa. Sosiaaliset pelit, kuten alias ja tietovisat ovatkin hyvää aivotreeniä.

Nousujohteista aivotreeniä voi tehdä myös tietokoneen välityksellä:

Liikunta

Liikkuminen on hyväksi koko keholle ja edistää tehokkaasti aivojen terveyttä. Se lisää aivojen verenkiertoa ja tuo aivoille tärkeitä ravinteita ja happea. Liikkuminen tehostaa aivosolujen välisiä yhteyksiä ja auttaa niitä uusiutumaan. Tämä on tärkeää esimerkiksi muistin toiminnan kannalta. Kaikki liike on hyväksi, ja paikallaan oloa kannattaakin tauottaa.  

Ravitsemus

Terveellinen, monipuolinen ja säännöllinen ruokailu hellii aivoja ja muistia. Aivoverisuonia ja sydäntä suojaava ruokavalio koostuu muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta.

Riittävä rasvansaanti on tärkeää, mutta rasvan laadulla on merkitystä. Tyydyttyneiden rasvojen runsas saanti voi ahtauttaa valtimoita myös aivoissa. Kannattaakin suosia pehmeitä rasvoja, joita saa muun muassa kalasta, kasviöljyistä ja pähkinöistä.

Proteiinia eli valkuaisaineita tarvitaan lihasten ravintoaineeksi ja aivojen hermoverkkojen rakennusaineeksi. Suolaa on hyvä käyttää säästellen, sillä runsas suolan käyttö kohottaa verenpainetta. Alkoholia kannattaa käyttää enintään kohtuudella, sillä runsas alkoholin käyttö aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa.

Pääset testaamaan ruokailutottumuksesi Sydänliiton sivuilla.

Muistiongelmat – milloin huolestua? 

Muistiin vaikuttavat monet tekijät ja läheskään aina muistiongelmien syynä ei ole muistisairaus. Esimerkiksi stressi ja univaikeudet aiheuttavat keskittymiskyvyn ongelmia, mikä lisää unohtelua.

Oli syy mikä tahansa, muistioireiden hoito on tehokkainta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lue, milloin on syytä hakeutua lääkäriin Muistiliiton sivulta.