Kohti ruokarohkeutta ja -iloa!

Lapsen eri ikäkausiin liittyy syömisen erilaisia kehitysvaiheita. Toisinaan ruoka maistuu hyvin ja uusia makuja testataan ennakkoluulottomasti, toisinaan taas ei. Lapsen ruokarohkeuteen ja -iloon voi vaikuttaa monin tavoin.

Mukava ruokailuympäristö ja laaja ruokasanasto rakentavat lapselle oivaltavia ruokakokemuksia. Ruokasanastoa voi tehdä lapselle tutuksi esimerkiksi laulujen ja kirjojen avulla. On tärkeää myös keskustella ruoka- ja makuasioista! ”Miltä tämä sinun mielestäsi maistui?” ”Mitä värejä sinun ateriassasi on?”

Ruokien alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuun on tärkeää saada tutustua eri aistien avulla. Jos lapsi ei heti uskalla maistaa, voi uuteen ruokatuotteeseen tutustua tutkimalla sitä vaikka katsellen, nuuhkien ja tunnustellen. Toisinaan myös puuro tai jugurtti maistuu paremmin, jos sitä koristaa marjoista tehty hymynaama.

Aikuisen luoma rento, lempeä, kannustava ja positiivinen ilmapiiri tukee lapsen ruokaoppimista. Uhkailu, pakottaminen ja kiristys voivat viedä ruokahalun ja luoda negatiivisia ruokamuistoja sekä pelkoja seuraavia ruokailuja kohtaan. Kannusta siis maistamaan, ilman pakkoa!

Vanhemman asenteet, ruokapuhe ja esimerkki terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta luovat perustaa lapsen ruokatottumuksille. Vanhemman on tärkeää tukea ja rohkaista myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen.

Makumieltymykset ja ruokailutottumukset syntyvät varhain, joten niihin keskittyminen lapsen kanssa on tärkeää. Perheen yhteiset rennot ruokahetket ja kiireetön, keskusteleva, ruokapöytäkulttuuri luovat mukavia muistoja. Näissä hetkissä opitut tavat kantavat pitkälle tulevaisuuteen!

Vinkkejä perheen ruokahetkiin

Vinkit on koostanut Neuvokas perhe -materiaalien pohjalta OmaKS:n etäperhetyöntekijä OmaNanny.

1. Esittele uudet maut ja ruoka-aineet yhdessä vanhojen suosikkien kanssa. Tarjoile aterialla aina jotain, josta tiedät lapsesi varmasti pitävän.
2. Kannusta maistamaan, ilman pakkoa! Uhkailu, pakottaminen ja kiristys vie viimeistään ruokahalun. Kannusta ja kerro, miten toivoisit lapsen toimivan. ”Toivoisin, että maistaisit rohkeasti kaikkea”. Jätä syötävä määrä lapsen harkintaan ja kiitä maistamisesta.
3. Pidä ruokarytmi säännöllisenä. Ei jatkuvaa napostelua.
4. Annostele lautaselle ensin vain vähän ruokaa tai anna lapsesi itse ottaa haluamansa määrä. Ruokaa saa ottaa lisää. Liian suuri annos voi lamaannuttaa heti alkuun.
5. Tarjoa koko perheelle samaa ruokaa.
6. Syökää yhdessä mahdollisimman usein. Lapsi oppii katselemalla muiden toimintaa ruokapöydässä. Rento tunnelma ja yhteinen aika vanhempien kanssa tukee ruokaoppimista.
7. Muista myönteinen ruokapuhe. Anna lapselle kannustavaa palautetta maistamisesta. Älä huomioi syömättä jättämistä. Ruuat saattavat jäädä syömättä tulevaisuudessakin, jos lapsi huomaa saavansa huomion syömättä jättämisellä.
8. Poista häiriötekijät. Puhelimet, pelit ja leikit eivät kuulu ruokapöytään. Anna lapselle hetki aikaa lopettaa leikit rauhassa ennen syömistä. Näytä itse aikuisena esimerkkiä ja rauhoita ruokahetki, älä vastaa puhelimeen tai katso samalla televisiota.
9. Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon. Kannusta ja kehu maistamisesta!
10. Suhtaudu joustavasti. Älä tee herkuista isoa numeroa. Kielto voi lisätä kiinnostusta herkkuihin.

Lisätietoa

• Etäperhetyöntekijä OmaNanny
• Perheesi tueksi: ruokailu