Image
Mielen hyvinvointi
Yleensä mielen hyvinvointiin yhdistetään positiiviset tunteet, kuten iloisuus ja onnellisuus, mutta jokaisen ihmisen elämään kuuluvat myös alakuloisuuden ja surun tunteet. Jokainen on joskus ahdistunut tai masentunut, asiat tuntuvat kaatuvan päälle eikä oma arki tunnu kivalta. Omasta mielenterveydestä voi pitää huolta monin eri keinoin, mutta on tärkeää oppia tunnistamaan myös ne tilanteet, jolloin kannattaa hakea apua.
Kuinka voi huolehtia mielen hyvinvoinnista?
Terveelliset elämäntavat ja säännöllinen elämänrytmi hoitavat sekä kehoa että mieltä. Mielenterveyttä voi hoitaa ja ylläpitää kiinnittämällä huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin: Nukunko riittävästi? Syönkö riittävästi ja monipuolisesti? Liikunko ja ulkoilenko säännöllisesti? Terveellisten elämäntapojen lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota arjen rytmiin ja tasapainoon: Jääkö opiskelun ohella aikaa harrastuksille ja ystäville? Riittääkö vapaa-ajan toimintojen ohella aikaa opiskelulle? Onko elämässä mielekästä tekemistä? Tasapainoilu velvollisuuksien ja vapaa-ajan kesken ei aina ole helppoa, mutta säännöllisten rutiinien ja itselle sopivan rytmin löytäminen auttavat jaksamaan.
Hyvät ihmissuhteet, tunnetaidot ja hyvä itsetunto tukevat mielen hyvinvointia. On tärkeää pystyä puhumaan omista tunteista, iloista ja huolista ystävälle tai jollekin muulle läheiselle tai turvalliselle ihmiselle. Yhtä tärkeää on osata kuunnella kaverin huolia. Hyvät ihmissuhteet ja omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen vahvistavat itsetuntoa, ja hyvä itsetunto puolestaan auttaa selviytymään pettymyksistä ja vastoinkäymisistä.
Milloin tulisi hakea apua?
Erilaiset elämäntilanteet, kokemukset ja ikäkaudet vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Erityisesti nuoruusikä on aikaa, jolloin tunteet voivat heilahdella nopeasti laidasta laitaan. Ikävät ja traumaattiset kokemukset tai terveydelliset ongelmat vaikuttavat mielen hyvinvointiin kaiken ikäisillä. Apua kannattaa hakea heti, jos tuntuu ettei paha olo mene ohi tai ettei vaikeasta elämäntilanteesta selviä yksin. Jos alakuloisuus, surullisuus tai ahdistunut ja masentunut olo pitkittyvät, on hyvä keskustella toisen ihmisen kanssa. Samoin, jos pahan olon vuoksi ei jaksa opiskella, tavata ystäviä tai tehdä muita normaaliin arkeen kuuluvia asioita. Asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa tai kertoa tilanteesta jollekin läheiselle ihmiselle. Mitä nopeammin asiasta pääsee puhumaan sitä nopeammin esimerkiksi masennus voidaan tunnistaa ja sitä päästään hoitamaan.
Mistä voi saada apua?
Kuntien nuorisopalvelut tarjoavat tietoa ja neuvontaa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa, mutta apua ja tukea on saatavilla myös verkosta. Verkkopalveluista saa apua ilman ajanvarausta ja yhteyttä voi ottaa nimettömänä. Nimettömänä voi soittaa myös MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimeen, joka päivystää ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.
Apua ja tukea verkossa:
- Nuorten mielenterveystalo
- Nuortenlinkki
- Nuortennetti
- nuortenelama.fi/tuki-ja-kriisipalvelut
- Sekasin.fi
- Zekki kannustaa pohtimaan omaa hyvinvointia ja ohjaa matalan kynnyksen palveluihin.
- Yeesi edistää nuorten mielenterveyttä nuorten omia voimavaroja vahvistamalla.
- Oivamieli: Oivan harjoitukset kehittävät mielen ja kehon hyvinvoinnin taitoja sekä auttavat kohti itselle tärkeitä asioita elämässä.
- Chillaa on yläkoululaisille suunnattu mobiilisovellus, jonka tavoitteena on vähentää stressiä, jännittämistä, ahdistusta ja helpottaa sosiaalisten tilanteiden kohtaamista mm. rentoutusharjoitusten, vinkkien ja vertaistuen avulla.